Apostoli Paavali.

[Suurempi kartta sivun alaidassa].

Artikkeleita Kreikasta

Apostoli Paavali Kreikassa
Pyhiinvaellusmatka Paavali Tarsoslaisen jalanjäljillä
Maarit Nieminen, elokuu 2005

Kristinuskon alkuajan ehkä vaikutusvaltaisimman henkilön, Apostoli Paavalin (-68), lähetysmatkoista kaksi suuntautui Kreikkaan. Maassa on monia paikkoja, jotka joko Raamatun ja historiantutkimuksen ansiosta tai perimätiedon perusteella ovat yhdistettävissä apostolin matkoihin.

Apostoli Paavalin toinen lähetysmatka 40- ja 50-lukujen vaihteessa kulki nykyisen Turkin kautta Pohjois-Kreikkaan ja sieltä edelleen Ateenaan ja Korinttiin. Hänen kolmas lähetysmatkansa 50-luvulla suuntautui jälleen Pohjois-Kreikan kautta Korinttiin ja sitten taas pohjoisen kautta takaisin Aasiaan. Lisäksi hänen viimeinen matkansa Jerusalemista Roomaan syksyllä 61 kulki Kreetan saaren kautta.

Samothraki (ant. Samothrake) -saaren Paliapolis-sataman edustalle apostoli Paavalin laiva laski ankkurinsa perimätiedon mukaan. Rannassa on nähtävissä varhaiskristillisen basilikan raunioita.

Kavala (ant. Neapolis) oli sisämaassa sijainneen Filippoin satama. Paavali rantautui Neapolissa keväällä 49/50. Kaupungissa Omonia-kadulla on Apostoli Paavalille omistettu ortodoksinen kirkko (vuodelta 1928). Perimätiedon mukaan myös kaupungin Pyhän Nikolaoksen kirkon paikalla oli ennen turkkilaismiehitystä P. Paavalin kirkko. Kirkolla on apostoli Paavalin saapumista kuvaava monumentti, ja kirkon takana on nähtävissä pylväsrummun osa, jonka sanotaan olevan apostolin maihinnousupaikalla. (Lue myös Raamattu Ap.t. 16:11)

Satamasta Paavali jatkoi matkaansa 12 kilometriä Via Egnatia -tietä pitkin Filippoin eli Raamatun Filippin kaupunkiin, joka oli Makedonian provinssin tärkeimpiä kaupunkeja. Siellä Zygaktes-joessa (Strymon-joen sivuhaara) Paavali kastoi kristityksi ensimmäisen eurooppalaisen, purppurakauppias Lyydia Tyatiralaisen, ja perusti siis Euroopan ensimmäisen kristillisen seurakunnan. Lydia myös kutsui apostolin kotiinsa. Filippissä Paavali otettiin kiinni, raahattiin torille viranomaisten luo ja vangittiin, mutta vapautettiin heti seuraavana päivänä, joten hän pääsi jatkamaan matkaansa. Paavali vieraili ilmeisesti Filippissä vielä pariin otteeseen kolmannen lähetysmatkansa aikana.

Filippoi on nykyään Kreikan merkittävimpiä arkeologisia alueita. Via Egnatia -tie on nähtävissä alueella nykyisen tien vieressä. Lydian koti perimätiedon mukaan sijaitsi Lidian kylässä, nykyisen arkeologisen alueen pohjoispuolella. Lidiaan on rakennettu Lydian oktogonin muotoinen kastekappeli kauniine mosaiikkeineen. Mosaiikit ovat Vasilis Tsotsonisin ja Meropi Prekan työtä.

Raamatussa mainittu tori, agora eli forum, on ilmeisesti samalla paikalla kuin arkeologisen alueenkin agora. Perinteen mukaan yksi Filippoin torin liikkeistä oli Lydian purppurakauppa. Kristinuskon muututtua Rooman valtakunnan valtauskonnoksi 300-luvulla kaupunkiin alettiin rakentaa suuria kirkkoja. Ensimmäinen niistä oli säilyneen lattiamosaiikin piirtokirjoituksen mukaan pyhitetty apostoli Paavalille. Sen paikalle rakennettiin myöhemmin kaupungin katedraali, mutta tämän oktagonikirkon raunioissa on edelleen nähtävissä em. lattiamosaiikki. Lisäksi Filippoin keskustaan rakennettiin 400-500-luvuilla kolme suurta varhaiskristillistä basilikaa (”A”, ”B” ja ”C”). Perimätiedon mukaan apostolin vankila oli Basilika A –rauniokirkon itälaidalla sijaitseva kappeliksi muutettu ja seinämaalauksin koristeltu roomalaisaikainen vesisäiliö. (Lue myös Raamattu Ap.t. 16:12-40, Ap.t. 19:21, Ap.t. 20:1-6, Kirje filippiläisille)

Thessaloniki (ant. Thessalonike eli Raamatun Tessalonika) oli Rooman valtakunnan Makedonia Priman alueen pääkaupunki ja Apostoli Paavalin seuraava matkakohde Via Egnatian varrella. Thessalonikissa on nähtävissä sekä antiikin – lähinnä roomalaisajan – että bysanttilaisajan rakennuksia ja raunioita modernin kaupungin ohessa. Täällä apostoli saarnasi synagogassa, joka ehkä on sijainnut bysanttilaisen Panagia Khalkeon –kirkon lähellä. Saarnapaikka on saattanut olla myös Pyhän Demetrioksen kirkon paikalla. Apostoli vieraili erään Jasonin talossa, joka perimätiedon mukaan on sijainnut yläkaupungissa Vlattadon-luostarin alueella. Thessalonikissa voi vierailla myös Agiu Dimitriu –kadulla P. Apostolien kirkossa (1314). (Lue myös Raamattu Ap.t. 17:1-9, 1. kirje tessalonikalaisille, 2. kirje tessalonikalaisille)

Veriassa (ant. Beroia, Raamatun Berea) Apostoli Paavali opetti tapansa mukaan synagogassa. Kaupungin kaakkoislaidalla on suuri marmorimonumentti, jossa on Apostoli Paavali -mosaiikki. Apostolin kerrotaan puhuneen juuri tällä paikalla. Vuodesta 1995 lähtien Veriassa on pidetty vuosittain apostolin muistoksi Pauleia-juhlia, joissa on kulttuuri- urheilu- ja taidetapahtumia sekä tiedekonferenssi ja uskonnollinen osuus. (Lue myös Raamattu Ap.t. 17:10-15)

Ateenaan Paavali saapui laivalla ja perimätiedon mukaan hän rantautui joko sen itäpuolella Glifadassa, jossa on nähtävissä varhaiskristillisen basilikan rauniot, tai Ateenan vanhassa satamassa Faleronissa. Ateenassa hän käveli joka puolella kaupunkia, keskusteli synagogassa ja puhutteli joka päivä torilla tapaamiaan ihmisiä, myös filosofeja, jotka veivät hänet mukanaan Areiopagille. Tori eli agora on arkeologisella alueella Akropoliin juuressa ja Areiopagi on sen ylälaidalla. Areiopagin kalliopaasiin on kiinnitetty pronssilaatta, jossa on apostolin puhe kreikaksi, ja aina vuodesta 1932 lähtien Pyhän Pietarin ja Pyhän Paavalin päivänä 29.6. paikalla on pidetty ortodoksinen iltapalvelus. Raamatussa mainittua synagogaa ei kuitenkaan ole toistaiseksi löytynyt. Sittemmin agoralle on rakennettu Pyhien Apostolien kirkko (n. v. 1000). Pyhälle Paavalille omistettu ortodoksinen kirkko (v. 1910) on rakennettu Psaron-kadulle Larissan rautatieaseman lähelle. Myös Ateenan anglikaaninen kirkko (v. 1843) Filellinon-kadulla on omistettu Paavalille, ja kaupungin pohjoispuolella Kifissiassa on katolinen Pyhän Paavalin kirkko. (Lue myös Raamattu Ap.t. 17:16-34)

Korintti (nyk. Palia Korinthos) oli Rooman Akhaian provinssin eli Kreikan maakunnan pääkaupunki, jossa asui parikymmentätuhatta juutalaista. Paikalla on antiikin kaupungin raunioita eli arkeologinen alue ja alueen museo. Korintissa Paavali vieraili kolmeen otteeseen. Hän saapui kaupunkiin ilmeisesti meritse Korintin itäisen sataman, Kenkrean (nyk. Kehriés) kautta. Satamassa on nähtävissä bysanttilaisen basilikan raunioita. Kenkreasta on Korinttiin parin, kolmen tunnin kävelymatka. Korintissa Paavali asui ja työskenteli juutalaisten Aquilan ja Priscillan telttapajalla, jota ei ole paikallistettu. Luultavasti se kuitenkin oli jossain keskustan eri agoran lähellä. Hän opetti pyhäisin aluksi synagogassa, jonka sijaintia sitäkään ei tunneta. Arkeologiselta alueelta, agoran alapuolelta, on tosin löydetty synagogan kyltti, joka kuitenkin on ilmeisesti vasta 400-l. jKr. Korintissa Paavali joutui juutalaisten syytösten vuoksi maakunnan käskynhaltijan tuomioistuimen eteen. Perimätiedon mukaan tuomioistuin oli agoralla sijaitseva bema-rakennus, mutta useimmat arkeologit pitävät tätä epätodennäköisenä sijaintina tuomioistuimelle. Tällä paikalla joka tapauksessa aina 29.6. Korintin metropoliitta pitää iltapalveluksen. Lisäksi aina 13.2. alueella pidetään iltapalvelus Aquilan ja Priscillan kunniaksi. Läheisessä uudessa Korintin (Korinthos) kaupungissa on P. Paavalille omistettu kirkko (v. 1934). Kaupungin suojeluspyhä on luonnollisesti Paavali. (Lue myös Raamattu Ap.t. 18:, Ensimmäinen kirje korinttilaisille, Toinen kirje korinttilaisille)

Palatessaan kolmannelta lähetysmatkaltaan Makedonian kautta itään Apostoli Paavali purjehti Dodekanesian saaristoon: Mitilinin (ant. Mitylene eli Lesbos) kautta Hiokseen (ant. Khios, Raamatun Kios), Samokseen, Kos-saareen ja sieltä Rodokseen. Apostolien teoissa saaret vain mainitaan lyhyesti, mutta perimätieto kertoo enemmän Paavalin vierailusta Rodoksen saarella: apostoli asui ja opetti saaren pääkaupungissa. Lindoksen paikallisen perinteen mukaan hän olisi noussut maihin juuri Lindoksen akropoliin juurella sijaitsevassa pienessä Pyhän Paavalin satamassa, jossa on nykyään P. Paavalin kappeli. (Lue myös Raamattu Ap.t. 20:13-15, 21:1)

Syyskesällä 61 Jerusalemissa apostoli Paavali vangittiin ja hänet lähetettiin meritse Roomaan Kyproksen ja Rodoksen pohjoispuolitse ja edelleen länttä kohti Kreetan etelärannikkoa pitkin meltemituulten haitatessa matkantekoa. Laivan miehistö rantautui Kreetan saarella paikassa, jonka nimi oli Hyvätsatamat (nyk. Kali Limenes) lähellä Lasaian (nyk. Lasean arkeologinen alue) kaupunkia. Sieltä matka jatkui, mutta myrskyn takia laiva joutui tuuliajolle, kunnes pääsi Kreetan eteläpuolella Kauda (nyk. Gavdos) -nimisen saaren suojaan joksikin aikaa. Sitten syysmyrsky vei laivan Adrianmerelle. Kali Limenes -kylän satamassa on P. Paavalin kappeli ja luola, jossa apostolin uskotaan asuneen. Kreetalainen perimätieto kertoo Paavalin vierailleen myös useilla muilla saaren paikkakunnilla joko viimeisellä tai jollain aiemmalla matkallaan: Lutron (ant. Foiniks) asukkaat lännempänä Kreetan etelärannalla sanovat apostolin kastaneen saaren ensimmäiset kristityt juuri siellä. Kylän länsipuolella on bysanttilainen P. Paavalin pikku kirkko, jossa pidetään juhlapalvelus aina 29.6. P. Pietarin ja P. Paavalin päivänä. Uuden Testamentin Kirje Titukselle saattaa olla Paavalin kirjoittama. Keski-Kreetan Gortynassa, joka oli Kreetan pääkaupunki roomalaisajalla, uskotaan nimenomaan Paavalin perustaneen kaupungin seurakunnan ja nimittäneen sen ensimmäiseksi piispaksi ko. Pyhän Tituksen. P. Tituksen kunniaksi rakennettiin paikalle 300-l. suuri kirkko - sen rauniot ovat edelleen nähtävissä. Perimätieto kertoo myös, että juuri apostoli Paavalin ansiosta Kreetan saarella ei ole lainkaan myrkkykäärmeitä! (Lue myös Raamattu Ap.t. 27:7-17, Kirje Titukselle)

Vakiintuneen Raamatun tulkinnan mukaan Paavali pelastautui myrskyävältä mereltä Maltan saarelle. Erään uuden teorian mukaan laivan matkustajat olisivatkin nousseet Adrianmeren Kefalonian saarelle. Saaren perimätieto ei kuitenkaan tue tätä teoriaa. (Lue myös Raamattu Ap.t. 27:27-44, 28:1-10)

 
Kirjallisuus ym.:
Hadjiphotis, G. (toim.), In the Footsteps of Paul the Apostle in Greece. GNTO 2003.
Kukuli-Hrisanthaki, H. & Bakirtzis, H., Filippoi. TAP 1997.
Meinardus, Otto F. A., St. Paul in Greece. Lycabettus Press 2001.
Piispa Wille Riekkinen (juontaja), "Paavalin jalanjäljissä" -tv-sarja. Kirkon tiedotuskeskus 2002.
Uusi Testamentti